Minä ajattelen niin, että ihminen on itsestään ja toiminnastaan ensisijaisesti vastuussa Jumalalle ja tästä kumpuaa kaikki muu vastuullisuus yksilöiden elämässä ja yhteiskunnassa. Ilman tuota perälautaa kaikki muuttuu suhteelliseksi ja ihminen ei lopulta ole vastuussa enää mistään tai kenellekään. Se on jo havaittavissa arvojen murenemisena ja yleisenä piittaamattomuutena.
Tähän kuuluu mm.
- Vastuu omasta käyttäytymisestä suhteessa lähimmäisiin: Omista läheisistä välittäminen, jokaisen ihmisarvoa kunnioittava käytös ja heikoimmista huolehtiminen.
- Vastuu itsestä: omasta hyvinvoinnista ja toimeentulosta vastaaminen.
- Oman vastuun kantaminen yhteiskunnassa: Aktiivinen osallistuminen, yhteisestä omaisuudesta huolehtiminen.
- Vastuu suhteessa luontoon.
Tällaista yhteiskuntaa haluan edistää ja mielestäni laajojen vapauksien vastapainoksi yhteiskunta voi myös jäseniltään edellyttää laajaa vastuunkantoa.
Jukka Hartikainen
